8.2.2010

Ravintola Doris - Tampere

- Ja otetaanpas se ajokortti sieltä muovitaskusta sitten.
- No setä kyllä ottaa!
- Joo. Kiitos.

Tiistai-iltana Tampereen Aleksanterinkadulla sijaitsevan Doriksen ovelle muodostuu hetkeksi jono. Tosin vain hetkeksi, ja vain yksittäisestä seurueesta. Kunhan juoruilun ohella on kaiveltu taskusta narikkaan pari euroa ja saatu talvivaatteet pois niskasta, on eteisessä varmaan taas hiljaisempaa.

Eteisen seuraamista kiinnostavampaa on kuitenkin luonnollisesti luovia tiskille, alkoholitarjonnan äärelle. Synkkiin talven tiistai-iltoihin iloa tuokin juuri Doriksen tiski, josta juomia saa edukkaasti. Kuiva omenasiideri kustantaa 2,5 euroa, kuten moni muukin tuote valikoimassa. Lonkero valitettavasti ei kuulu näihin edullisemman osaston tuotteisiin.

Juomaostosten jälkeen voi mukavasti keskittyä ravintolakäyntien ydinosaamisalueeseen, eli muiden ihmisten kanssa jaarittelemiseen, sikäli kun jotain jaariteltavaa keksii. Jaarittelun kannalta Doris, tai tuttavallisemmin Dorka, on sopiva paikka, koska musiikki ei tanssilattian ulkopuolella pauha kovaäänisesti. Musiikki on usein myös miellyttävää, hieman indie-tyyppistä, ei liikaa suosituimpia listahittejä.

Ensimmäistä kertaa kävin Doriksessa elokuussa 2009. Tapasin illan aikana ensimmäistä kertaa tulevia opiskelutovereita samalla, kun iltapäivästä olin käynyt etsimässä Tampereelta asuntoa. Kun ennen kolmea lähdin Doriksesta kohti linja-autoasemaa ja Helsinkiin vievää yöbussia, jäi ravintolaan soimaan Joy Divisionin Love Will Tear Us Apart. Se tuntui sopivalta kappaleelta jättää taakseen tulevat tuttavansa. Ja silloinkin oli muuten tiistai.

Doriksen yhteystiedot löytyvät päteviltä verkkosivuiltaan, joissa myös luvataan ettei pakkeja tule. Pääsääntöisesti Doris palvelee tiistaista sunnuntaihin kello 22/23-04.

Ei kommentteja: