Vielä yhdet

Ravintola Doris - Tampere

2010-02-08T23:46:00.000+02:00

- Ja otetaanpas se ajokortti sieltä muovitaskusta sitten.
- No setä kyllä ottaa!
- Joo. Kiitos.

Tiistai-iltana Tampereen Aleksanterinkadulla sijaitsevan Doriksen ovelle muodostuu hetkeksi jono. Tosin vain hetkeksi, ja vain yksittäisestä seurueesta. Kunhan juoruilun ohella on kaiveltu taskusta narikkaan pari euroa ja saatu talvivaatteet pois niskasta, on eteisessä varmaan taas hiljaisempaa.

Eteisen seuraamista kiinnostavampaa on kuitenkin luonnollisesti luovia tiskille, alkoholitarjonnan äärelle. Synkkiin talven tiistai-iltoihin iloa tuokin juuri Doriksen tiski, josta juomia saa edukkaasti. Kuiva omenasiideri kustantaa 2,5 euroa, kuten moni muukin tuote valikoimassa. Lonkero valitettavasti ei kuulu näihin edullisemman osaston tuotteisiin.

Juomaostosten jälkeen voi mukavasti keskittyä ravintolakäyntien ydinosaamisalueeseen, eli muiden ihmisten kanssa jaarittelemiseen, sikäli kun jotain jaariteltavaa keksii. Jaarittelun kannalta Doris, tai tuttavallisemmin Dorka, on sopiva paikka, koska musiikki ei tanssilattian ulkopuolella pauha kovaäänisesti. Musiikki on usein myös miellyttävää, hieman indie-tyyppistä, ei liikaa suosituimpia listahittejä.

Ensimmäistä kertaa kävin Doriksessa elokuussa 2009. Tapasin illan aikana ensimmäistä kertaa tulevia opiskelutovereita samalla, kun iltapäivästä olin käynyt etsimässä Tampereelta asuntoa. Kun ennen kolmea lähdin Doriksesta kohti linja-autoasemaa ja Helsinkiin vievää yöbussia, jäi ravintolaan soimaan Joy Divisionin Love Will Tear Us Apart. Se tuntui sopivalta kappaleelta jättää taakseen tulevat tuttavansa. Ja silloinkin oli muuten tiistai.

Doriksen yhteystiedot löytyvät päteviltä verkkosivuiltaan, joissa myös luvataan ettei pakkeja tule. Pääsääntöisesti Doris palvelee tiistaista sunnuntaihin kello 22/23-04.

Hanhenpoika - Lahti

2009-11-18T02:12:00.006+02:00

Lähijuna nytkähtää liikkeelle Helsingin asemalta. Viereen pakkautuu rouvia ostostensa kanssa, on lähdetty oikein shoppailemaan lauantai-iltapäiväksi koko perheen kanssa. Paitsi lapset on jätetty pois, kuitenkin kitisevät vain. Ja mies, kuitenkin valittaisi vain, miten menee paljon taas rahaa. Uusi kannettava tietokonekin hankittu, kotona voi sitten käydä lukemassa internetistä juttuja ja päivitellä, että voi sentään mitkä kaikki typerykset sitä tuonnekin kirjoittelee tyhmiä juttuja, voi että. Saavumme Tikkurilaan.

Z-juna lipuu Tikkurilan asemalle, täytenä. Lisää ostelijoita. Istumaan sentään mahtuu ja voi perehtyä tutkivaa journalismia käsittelevään kirjaan ja erilaisiin haastattelutekniikoihin. Ostelijat hupenevat matkalla, Mäntsälästä kyytiin nousee jo miehiä kaljatölkit kourassa. "Onpas sitä tyttö nättinä, heh heh, örgh, heh heh!"

Saavumme Lahteen, minuutin etuajassa. Tovin odottelun ja jälleennäkemisen jälkeen on aika suunnistaa ravintolaan. Tutut ja turvalliset meiningit pitävät tunnetusti ihmisen tiellä elämässään, joten astumme pian Hanhenpoikaan. Vajaa vuosi sitten olen juonut täällä glögiä, muun muassa, ja yrittänyt verkostoitua tehokkaasti muiden silloisten journalismin opiskelijoiden kanssa. Nyt glögiä ei näy vielä listoilla, eikä kyllä olisi oikein glögimäinen olokaan. Lonkero sopii hyvin tähän tilanteeseen.

Lauantain alkuillan tunnelma Hanhenpojassa on ihastuttavan seesteinen, rauhallinen. Jos haluaisi olla nykyaikainen, tehokas multitaskaaja, voisi täällä pelata myös biljardia ryypiskelyn ohessa. Tai sitten voi keskittyä olennaiseen, lonkeroonsa ja kuulumisten jaaritteluun. "Lopultakin löysin tällaisen kivan violetin t-paidan, eiks olekin kiva!"

Lonkeron perään voi mukavasti juoda vielä toisen, aika keskihintaisia ovat. Kaljaa saisi halvalla. Hanhenpoika sisältää ison tupakointitilan, mikä on myös mukavan keskeisellä paikalla. Kun Lahteen asti on reissannut, tekee mieli tutustua muidenkin ravintoloiden tunnelmaan, vaikka täälläkin viihtyisi mukavasti tunnin jos toisenkin.

Hanhenpoika palvelee Lahdessa osoitteessa Rautatienkatu 7, Salpausselän harjulla, rautatieaseman ja kaupungintalon läheisyydessä, ilmeisesti päivittäin kello 09-02.

My Coffee & My Bar - Mikkeli

2008-06-19T23:15:00.001+03:00

ÖHÖHÖHÖHÖ!!! ÖHÖHÖHÖHÖHÖHÖHÖÖÖÖ!!!! -ilmaisulla saattaa näin tekstin muodossa hieman kuvailla sitä äänimaailmaa, joka Mikkelin My Coffee & My Barissa perjantaina iltakymmeneltä vallitsee. Paltsut on pidetty, kokoukset kokoustettu, kravattia löysätty ja vapaalle vaihdettu, minkä saattaa sivullinenkin kuulla. Mutta toisaalta on ilo nähdä, että myös mikkeliläinen toimistoväki osaa tarvittaessa irroitella reippaammalla äänellä!

Eräällä setämiehellä irroittelu on mennyt hieman liiankin pitkälle ja juoma lattialle, joten baariminna taluttaa setämiehen määrätietoisesti ulos. Joskin voisi arvella, että tämän setämiehen viimeisin paltsu lienee pidetty lähinnä sosiaalitoimiston tuulikaapissa. Muuten asiakaskunta on hyvin asiallisen oloista, niitä ihmisiä, jotka päivittäin laittavat suomenmaan rattaat pyörimään näyttöpäätteidensä ääreltä. Tunnelma tiivistyy paikan päällä kännykällä naputtelemaani viestiin: "My Bar My Coffee Mikkelissä. Tunnelma: konservatiivinen, keski-ikäinen, kovaan ääneen naurava, jääkiekkoa sivusilmällä katsova."

Mutta on todettava, että Mikkelissä on tällaiselle kahvila-baarille mielestäni tilausta. MyToasteja ja muuta kahvilasyötävää saa nähdäkseni iltamyöhään, kun aiemmin on ollut tyytyminen lähinnä Suomi-Grillin tai kebabpizzerioiden tarjontaan. Jos haluaa elää terveellisesti, voinee täällä oluiden välissä haukata MySalaatin. Täällä voi ajatella mukavasti käväisevänsä yhdellä tai haukkaamassa syötävää vaikka junaa odotellessa, päiväsaikaan voi istahtaa kadun puolella myös terassilla.

Hankalan nimen omaava kahvila-baari on varsin uusi tulokas Mikkelissä, aiemmin paikalla sijaitsi perinteikkään hotelli Nuijamiehen aulabaari, joka sulkeutui kaiketi vuoden 2007 alkupuolella Forumin korttelin rakennustöiden tieltä. Hotellin tilalle remontoitiin Anttilan tavaratalo ja toimistotiloja.

Mikkeli keskustassa, torin paikallisbussipysäkkien puoleisella laidalla (osoite: Porrassalmenkatu 21) sijaitseva My Coffee & My Bar palvelee aamuyhdeksästä yökahteen saakka joka päivä. Ravitsemusliikkeeseen voi halutessaan pirauttaa valitsemalla numeron 0440-212 661.

Midway's - Tampere

2008-05-12T22:04:00.004+03:00

Ulkomaanuutisissa puhutaan globaalista ruokakriisistä: ruuan hinta nousee, ihmiset köyhissä maissa mellakoivat ruuan kallistumisen takia. Onneksi Hyvinvointi-Suomessa voi huokaista helpotuksesta, meillä täällä pohjoisen lintukodossa kaikki on hyvin. Vai onko?

Tuntikausia Tampereen katuja tallatessaan ihminen helposti nälkiintyy. Mutta tokihan mellakointiin ei ole siltikään tarvetta, koska pizza on edelleen halpaa. Vai? Globaali ruokakriisi iskee kuitenkin silmille Tampereen Aleksanterinkadulla, halvoista pitsoistaan tunnetun Midway'sin ovella: aiemmat neljän euron pitsat ovat menneisyyttä, nyt halvimmastakin lätystä on pulitettava vitonen. 20 prosentin hinnannousu on melkoinen. Jos pitsat kallistuvat edelleen tuolla vuosivauhdilla, on kohta alettava kansanedustajaksi jos mielii oman palkkakehityksensä pysyvän vauhdissa mukana.

Lauantain alkuillasta Midway'sissä on paikalla vain henkilökuntaa, ja minä. Kun vieraalla paikkakunnalla menee tyhjään ravintolaan, hiipii mieleen aina epäilyksiä: mitähän, jos tämä onkin avattu terveystarkastajien jäljiltä vasta muutamaa päivää aiemmin, enkä itse vain satu turistina tietämään asiasta? Mieli kuitenkin rauhoittuu, kun näkee kymmenien pitsojen lähtevän kotiinkuljetettaviksi.

Viidellä eurolla voi iltakahdeksaan asti valita listalta minkä tahansa normaalipitsan, vaikkapa kinkkua ja ananasta sisältävän Paradiksen. Sampo Pankin Visa Electron ei kelpaa maksuvälineeksi, mutta onneksi taskussani on juuri tällaisia tilanteita odottamassa toisenkin pankin muoviraha. Pian pöytään saapuu jo perinteinen, miellyttävän kookas nälänkarkottaja. Kinkku on varsin pientä silppua, mutta kun sen syö, ei tätä asiaa enää huomaa. Juustoa voisi olla runsaamminkin.

Aleksanterinkatu 22:ssa, hieman Hämeenkadulta pohjoiseen sijaitseva Midway's toimittaa myös kotiin, ja on ainakin viikonloppuöisin myöhään auki. Puhelinyhteys: 041 4330250. Kebabiakin paikasta saa. Yritän katsoa ensi kerralla tarkemmat aukiolajat, netistä en sellaisia onnistunut löytämään.

Amarillo - Joensuu

2008-03-16T14:26:00.003+02:00

Joensuulainen ilmasto pyrkii iholle heti junasta ulos astuessa, kevät ja lämpenevä ilmasto ovat täällä susirajalla pimeänä maaliskuisena iltana vain kaukaisissa ajatuksissa. Nyt jos koskaan sitä ihminen toivoo, että olisi kerrankin laittanut jalkaansa pitkät kalsarit.

Onneksi viheliäiseltä kylmyydeltä voi suojautua siirtymällä ravitsemusliikkeeseen. Ensimmäisenä matkan varrelle osuu Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ravintolakeskittymä, josta löytyvät paikallinen yökerho Bepop alakerrasta, Public Corner katutasolta ja Amarillo ylemmästä kerroksesta. Jo iltayhdeksältä perjantaina niin Bepop kuin Public Cornerkin ovat ovimiehen mukaan niin täynnä, ettei niihin nyt oteta uusia asiakkaita. Innokkaita juopottelijoita nämä joensuulaiset nähtävästi.

Amarillossa kuitenkin on tilaa, eikä tarvitse pulittaa narikka- eikä sisäänpääsymaksujakaan. Itse ravintola on jakautunut erillisiin ruoka- ja baaripuoliin, eikä alakerran ruuhkasta ole tietoakaan vaan lähes kaikki paikat ovat tyhjillään. Lonkerosta saa pulittaa 4,80 euroa, baarin täti kaataa juomaan viinaa päälle. Puiset, woodoohenkiset pääveistokset koristavat seiniä. Kysäisen baariminnalta eri siiderivaihtoehtoja. "Omena vai päärynä", kysyy hän takaisin kertomatta tarkemmin vaikkapa taustalla mainostetusta Crowmoorista. Päärynäsiideri kustantaa yhtä paljon kuin lonkerokin.

Myöhemmin puolityhjässä ravintolassa vaeltava, yksinäinen keski-ikäinen mies istuutuu sohvakeskittymäämme. Mies ei tervehdi, mutta tovin hiljaa istuttuaan ilmoittaa nyt soivan kappaleen olevan Metallicaa. Emme osaa oikein kommentoida asiaa, ja pian hän vaihtaa keskustelunaihetta Euroviisujen pitoajankohtaan ja Lordiin. Hämmennykseltäni en keksi Euroviisuistakaan nyt mitään sanottavaa, olenhan ravintolaillan tiimellyksessä muutenkin suunnannut ajatukseni Amarillon tunnelman ja kuntauudistuksen pohdiskeluun. Ravintola-kansalaisjournalisti alkaa jo mielessään kehitellä tapauksesta mahdollista maakuntalehden salaliittoa, jolla lehti yrittää hankaloittaa alueensa ravitsemusliikkeiden arvioimista. Ilmeisesti tästä ei kuitenkaan ole kyse, koska setä vaihtaa pian viereiseen pöytään ja yrittää viritellä keskustelua kahden pari-kolmekymppisen naisihmisen kanssa. Naiset poistuvat paikalta juomat juotuaan.

Amarillon musiikkilinja vaikuttaa melko linjattomalta, mainstreamilta. Parituntisen aikana ehtii kuulla niin Metallicaa (Enter Sandman), Maija Vilkkumaata (Kristiina), Katri Ylanderia kuin Bill Haleytakin (See You Later, Alligator). Jos nyt ei sävähdydä, niin eipä ärsytäkään. Samaa voi sanoa koko Amarillosta, muutaman täällä mukavasti ottaa, mutta mistään kovin sävähdyttävästä kokemuksesta on turha puhua. Ellei sitten pidä omalaatuisen oloista, kutsumatta pöytään höpöttämään saapuvaa setää sävähdyttävänä. Itse en pidä.

Kustaa Vaasa - Sörnäinen

2008-02-15T23:45:00.003+02:00

Kustaa Vaasa jää ohikulkijan mieleen helposti yhtenä niistä baareista, joissa elämää nähneet, vanhemmat mieshenkilöt viihtyvät, nähden lisää elämää halvan tuopin äärellä. Saattaa luulla, ettei elämää vähemmän nähneen, työssäkäyvän kansalaisen kannata mennä tänne kuvioita sotkemaan.

Tai noin luulin, mutta kuinka väärässä sitä taas kerran voikaan olla. Perjantai-iltana yhdeltätoista Kustaa Vaasassa tunnelma on viihtyisän hilpeä ja, hieman yllättäen, asiakkaat enimmäksen (skeittilaudalla) menevän näköisiä nuoria.

Jos on poika ja haluaa maastoutua huomaamattomasti joukkoon, kannattaa päähän laittaa hieman tavallista pitempi tukka ja ylle Control-merkkisiä vaatteita. Täsmäävät muuten usein tämän blogin kirjoittajaankin, joten olo Kustaa Vaasassa on kotoisa. Täälläkin on luonnollisesti ruuhkaista, mutta tunnelma on mukava ja tuolia etsiessään voi ottaa huomaamatta kontaktia muiden asiakkaiden kanssa.

Tupakoimaan joutuu ulkosalle, mutta lievennetysti: tupakointitila on aidattu baarin edustalla olevaan talon syvennykseen ja sateellakin saa tuprutella kastumatta. Juotavaa saa tavanomaisen edukkaasti, joskin itse jaksoin tällä kertaa nauttia vain sen yhden.

Kustaa Vaasasta jää miellyttävä tuntuma, voin suositella tätä ainakin elämään rennosti suhtautuvalle, nuoremmalle väelle. Ja miksei vanhemmallekin.

Ravintola Kustaa Vaasa
Vaasankatu 10, 00500 Helsinki
Avoinna ma-pe 16-02, la-su 11-02.
Kotisivu löytyy nykyaikaisen nuorekkaasti Myspace.com-palvelusta, jossa ravintola näyttää keränneen sankan ystäväjoukonkin.

Naapurikortteleissa: Pub Heinähattu (12-2007) ja Lepakkomies (02-2008)

Lepakkomies - Sörnäinen

2008-02-14T04:02:00.003+02:00

Piritorina tunnetun Vaasanaukion kulmalla Helsingin Sörnäisissä sijaitsee Lepakkomies-niminen ravitsemusliike. Näillä nurkilla baarin valinnassa on yleensä kaksi vaihtoehtoa: halpa olut ja kenties hivenen epäsivistyneen oloinen, elämää nähnyt asiakaskunta, tai kallis olut ja, no, asiakaskunnan ajatuksista ei tällaisissakaan paikoissa koskaan oikein tiedä.

Perjantai-iltana kymmeneltä Lepakkomiehen ovella on jopa hienoista ruuhkaa. Narikka kustantaa euron tai kaksi. Olut on halpaa, 2,50 eurolla saa tuopillisen kellonajasta riippumatta, lonkerosta saa pulittaa 4,40 euroa. Kaksihenkinen seurueemme joutuu nauttimaan juotavansa seisaaltaan, istumaan ei sovi. Pöydät ovat enimmäkseen isoja looseja, joiden valtaamiseen sopii iso seurue.

Alakerrassa soitetaan hc-punk -henkistä musiikkia. Bändejä tai musiikkiaan on tuskin kovinkaan moni kuullut tai kuunnellut. Ehkä ne siksi huutaa niin kovaa, toivovat, että joku kuulisi. Me emme tällä kertaa kuitenkaan kuule, alakerrassa vaaditaan vielä kolmea lisäeuroa punkin makuun pääsemiseksi vaikka punk-elämyksen pitäisi ovella olleen mainoksen mukaan sisältyä narikan hintaan. Eiköhän huutamista saa vielä ilmaiseksikin joskus kuulla.

Lepakkomiehen WC-tilat aiheuttavat keskustelua: miesten puolelle opastetaan "Lepakkomiehet"-tekstillä, jolloin tietysti myös naisten vastaavassa ovessa kuuluisi lukea "Lepakkonaiset". Mutta eipä lue, vaan ovessa sanotaan jotain tylsää ja tavallista, joka ei baari-illan tiimellyksessä edes jää bloggaajan mieleen. (Lisäys: kommentin mukaan naiset saavat tyhjentää rakkonsa ja puuteroida paikkansa "Kissanaiset" -kyltin takana.)

Seisaaltaan juopottelu vie ravintolakävijältä liiaksi energiaa, joten poistumme ensimmäisten jälkeen. Ehkä istumapaikalla olisi voinut toisetkin ottaa: asiakaskunta on enimmäkseen nuorta, tunnelma rennohko. Kyllä tänne Punavuoresta tai Ruoholahdestakin uskaltaa tulla. Joskaan maksaneeko vaivaa, eiköhän sitä kaljaa lähempääkin jostain baarista löydy.

Virallinen informaatio:
Ravintola Lepakkomies, Helsinginkatu 1, 00500 Helsinki
Avoinna ma-su 12-02. Kotisivut.

Naapurustossa: Ravintola Kustaa Vaasa (02-2008)

La Vida - Lahti

2007-12-11T20:25:00.000+02:00

Lahdessa olen käynyt ravintolassa muistaakseni vain kerran, ja silloin La Vidassa. Tämän elokuussa 2006 tapahtuneen visiitin jälkeen La Vidakin on lakkautettu, tarkempaa ajankohtaa en saanut selville. La Vida sijaitsi torin läheisyydessä osoitteessa Vapaudenkatu 16.

Perjantain alkuillasta La Vidassa oli varsin hiljaista, juotavaa sai sopuhintaan. Muu asiakaskunta oli kirjavahkoa, enimmäkseen melko nuorekasta. WC-tiloissa pistivät silmiin hyvin omintakeiset putkitoviritelmät ja lattialla lojuvat puulastut.

Ilta päättyi varhain, koska oli syytä kiiruhtaa klo 23.00 lähtevään Lahti-Helsinki -pikavuoroon. Pysäkki oli näppärästi juuri ravintolan ulkopuolella. Mutta aikaisen lähdön vuoksi La Vidan tunnelma jäi myöhemmän illan osalta selviämättä. Nähtävästi ikuisiksi ajoiksi.

Kattoa, pöytää ja hihaa La Vidassa elokuussa 2006.

Pizzeria Apollo - Vaasankatu

2007-12-10T23:57:00.001+02:00

Kai sitä ihminen on tulossa vanhaksi, kun lauantai-ilta muistuttaa itsestään vielä maanantainakin suolaisen epäterveysruuan nälkänä. Tietysti sekin voi vaikuttaa, ettei päivän aikana sattunut syömään muuta kuin kolmioleivän.

Aivan kotikulmilla oleva Apollo Pizzeria on aiemmin jäänyt testaamatta. Nyt on siis jo korkea aika tutustua tähän Piritorin läheiseen ravintolaan. Suositulta näyttää, pöydissä notkuu muutama mukaan otettavansa odottelija. Eräässä pöydässä on jopa epäilyttävästi perhettä muistuttava seurue.

Francescana kustantaa täällä listan mukaan 5,60 euroa, mutta siitä pyydetäänkin vain 4,80 e, se sattuu olemaan päivän pizza. Mukava yllätys. Mutta odottavan aika tuntuu kovin pitkältä, kun luettavaksi ei ole tarjolla kuin Keltaisia pörssejä. Olisi selvästi kannattanut soittaa tilauksensa jo töistä lähtiessä. Iltapäivällä viideltä MTV:llä jo tissit hytkyvät ja lanteet heiluvat. Musiikki soi musiikkikanavalla mainostauoilla. Kinkku ja herkkusieni valmistuvat mukaan kymmenessä minuutissa.

Apollon Francescana on töölöläistä kaimaansa runsaampi niin juuston, herkkusienten kuin kinkunkin osalta. Kalliossa pieni ihminen tulee Töölöä paremmin ravituksi. Osa pitsasta jää myöhemmin syötäväksi. Jotain jää pizzanautinnosta puuttumaan, kun tietokone on jäänyt sukulaisille. Koko perheen yhteisiä ruokailuhetkiä kannattaisi vaalia, sanotaan.

Apollo Express
Vaasankatu 8, 00500, Helsinki
ma-pe 10-23, la 11-23, su 11-22
Puh. (09) 701 2298

Pub Heinähattu - Vaasankatu

2007-12-09T23:38:00.001+02:00

Heinähattu on hankalasti kategorisoitava baari. Seinillä on paljon levyjä ja lehtileikkeitä, musiikkilinja on samanlaista kuin Radio Helsingissä: vähän kaikenlaista, hallitsevana piirteenä hieman vanhempi poppi ja hyvä rokki. Eli ilman niitä iänikuisia Metallican Enter Sandmaneja. Tällä vierailullamme tosin musiikki päättyi levyn loputtua eikä palannut. Lonkeron kumoaminen ilman taustaääntä oli yllättävän häiritsevää. Musiikkia olisi voinut tuottaa paikalle itsekin jukeboksin avustuksella, muttei se tullut illan tässä vaiheessa vielä mieleen.

Asiakaskunta on kirjavaa: kehuvat tämän olevan kalliolaisen rockväen suosiossa. Lauantain alkuiltaan osuneen ekskursion perusteella en ole vakuuttunut, suurin osa asiakkaista kuulosti enemmänkin joltain keravalaisilta, paremmin Roskapankkiin sopivilta. Muutama näpsäkän näköinen rokkaripoikakin paikalla oli, mutta olivat vielä illan tässä vaiheessa niin hiljaisia, ettei kokoustamisensa aiheista tullut tarkempaa selkoa.

Lonkero kustantaa 3,80 euroa. Yksi sai riittää, Heinähattu ei ole sovelias pitkäaikaiseen istumiseen. Viime talvena blogin kirjoittaja yritti viihtyä Heiniksessä muutamankin tunnin, mutta perse puutuu moisilla epämukavilla tuoleilla. Muutaman ottamiseen on Heinis kuitenkin mukava paikka koska tahansa. Aiemmin pienessä baarissa leijui sankka tupakansavu, nyt tupruttelemaan joutuu ulkosalle. Sisällä tapaa nykyisin tuoksahtaa toisinaan miestenvessasta kantautuva virtsanhaju. Mielummin olisin haistellut tupakansavua.

Pub Heinähattu
Vaasankatu 23, Alppiharju, Helsinki
Avoinna ma-pe 16-02, la-su 14-02
Puh. (09) 773 5630

Shine Pizzeria - Töölö

2007-12-09T22:36:00.000+02:00

Sunnuntaisin tarve saada rasvaista, suolaista ja lihaista epäterveysruokaa on tavallisesti varsin suuri. Tällä kertaa sunnuntain appeen sai tarjota Helsingin Töölööstä löytyvä Shine Pizzeria.

Ikkunassa valokuitu-jouluvalot vilkuttavat villisti vihreää, punaista ja sinistä. Kirkkaan punaiset seinät sopivat hyvin taustaksi myös trendikkäälle kahvilalle. Pizzeriassa on vain muutama loosillinen tilaa, asiakaspaikkoja on pitkulaisessa tilassa alle parikymmentä. Muutama muukin asiakas on hakemassa helpotusta sunnuntai-illan olotilaansa. Trendikkyyttä ei ole juuri havaittavissa. Paikalla oleva henkilöstö on ulkomaalaista, asiallisen ystävällistä. Tunnelma on hieman Kallion suunnalle viittaava. Oluttakin saa, joskaan paikka ei sellaisen nauttimiseen oikein tunnu miellyttävältä, juomarauha ja muut oluennauttijat puuttuvat.

Vitosella saisi päivän pitsan, jonka koostumusta pitänee erikseen tiedustella. Vegetariana olisi täällä myös halpaa. Valitsen edukkaimpiin kuuluvan francescana-pizzan (kinkkua, herkkusientä), kustantaa 6 euroa. Ehdottomasti hintansa väärti, hyvää juustoa, herkkusientä ja kinkkua. Lauantai-illan viimeiset krapulanrippeet on hiljalleen iltakymmeneltä häivytetty.

Ravitsemusliikkeen tiedot:
Shine Pizzeria
Mechelininkatu 12-14, Etu-Töölö, Helsinki
Avoinna ma-pe 10.30-22, la-su -22
p. (09) 446 685

Alppila - Weeruska

2007-12-09T14:53:00.000+02:00

Mitäpä muuta kannattaisi tehdä synkkänä ja sateisena joulukuun lauantai-iltapäivänä kuin paeta jouluostos-hysteerikkoja ja synkkyyttä tuopin ääreen?

Kallion seudun baarikierros pääsi alkuunsa Alppilassa sijaitsevasta ravintola Weeruskasta. Iltapäivällä neljältä ravintolassa oli jo varsin täyttä, joskin suurin osa asiakkaista oli ruokailijoita, syöpöttelijät olivat vallanneet suuren osa pubipuolen paikoistakin. Blogin ravitsemusliikkeiden tutkimusosaston jäsen kuitenkin löysi paikkansa ruokailijoiden lomasta ja pääsi nauttimaan noin neljä euroa maksaneesta lonkerostaan. Taustalla rouva arvioi perunamuusinsa ääreltä Räikkösen Kimin kasvaneen, kun osasi ihan kivasti siellä linnassakin olla. Ilta-Sanomissa on tylsähköjä juttuja Kivisen Mikosta ja Silvon Sadusta.

Ruokailijoiden määrä kasvaa turhan suureksi, taustalta alkaa kuulua jo vauvan itkuakin. Sellainen pilaa hieman alkoholin nauttimisen riemua. Ensimmäinen lonkero saa jäädä täällä myös viimeiseksi. Seuraavaksi Heinähattuun.

Vanha juoppo

2007-12-07T23:16:00.001+02:00

Vaikka Vielä yhdet -blogissa menon onkin tarkoitus olla useimmiten hilpeää, on syytä muistaa myös alkoholinkäytön nurjempaa puolta. Irwin meitä valistakoon.

"Kyllä ennen riitti viinaa ja naista
ja laulu aina soi
kyllä elämä on paskamaista
nyt valittaa vain voi"

Lisäys: Vanha juoppo -kappaletta voi kuulla myös Spotify-palvelun kautta, jos on Spotify-käyttäjä.

Töölö - Pub Pete

2007-12-04T18:53:00.000+02:00

Pub Pete on kotoisan lämminhenkinen pubi Etelä-Töölön reunamailla, jonne se tuntuu Kallion puolelta eksyneen. Syksyllä 2005 siellä sai vielä tupakoida sisälläkin, nykyisin ei enää. Tällöin tunnelma oli rento, siedettävästi rähjäinen ja melko keski-ikäinen. Pub Petestä löytyy myös jukeboksi, valikoima on muistaakseni varsin suomihits-tyyppistä.

Illan myöhäisessä vaiheessa voi pohdiskella keskenään, tahi seuralaistensa kera, että onksh toi shelkänojasha oleva eläin siis niinku kirahvi vai lehmä vai vittu kuvittelenks mä vaan hei.

Pub Pete palvelee sunnuntaista tiistaihin kello 09-02, keskiviikosta lauantaihin voi rattoisasta tunnelmasta nauttia vielä tunnin kauemmin. Osoite: Hietaniemenkatu 7, Etu-Töölö, Helsinki. Puh: (09) 499 804. Läheisyyteen pääsee kolmosen ja kasin raitiovaunuilla, Kampistakin on lyhyt kävelymatka.

Kallion seudun baarit

2007-10-02T14:51:00.003+03:00

Lista Kallion seudun baareista, joihin tässä blogissa on tutustuttu.

Heinähattu - Vaaasankatu (12-2007)

Kustaa Vaasa - Sörnäinen (02-2008)

Lepakkomies - Sörnäinen (02-2008)

Weeruska - Alppila (12-2007)

Ruokapaikat Kallion ympäristössä

Pizzeria Apollo - Vaasankatu (12-2007)